Tiedämme kaikki mitä tarkoittaa fyysinen terveys. Mielenterveyttä voidaan ajatella samalla tavalla, mutta siinä kyseessä on sananmukaisesti mieltä koskeva terveys.
Virallisen maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan mielenterveys on osa hyvinvointiamme, siinä yksilö kykenee näkemään omat kyvyt sekä taidot ja selviytymään elämän vastoinkäymisissä.
Mielen hyvinvointia voi edistää samoin tavoin kuin kehoakin. Eli syömällä ravitsevaa ruokaa, liikkumalla ja nukkumalla voimme huolehtia mielemme terveydestä. Laiminlyömällä näitä asioita teemme hallaa niin keholle kuin mielelle. Mielenterveydestä huolehdimme tekemällä mielekkäitä asioita ja olemalla aktiivisia.
On äärimmäisen tärkeää myös tunnistaa omia tunteitaan, osata sanoittaa ja ilmaista niitä.
Mielenterveyden käsitteen kanssa käsikädessä kulkee onnellisuus, hyvä elämä, henkinen tasapaino ja hyvä mieli. Nämä asiat eivät poissulje elämässä tapahtuvia kielteisiä asioita ja vastoinkäymisiä. Jokainen kohtaa elämässään vastoinkäymisiä, turhautumista ja surua. On tärkeää hyväksyä negatiiviset tunteet ja niiden olemassaolo, eikä pyrkiä kieltämään niitä.Voimme elää onnellisina ja olla terveitä vaikka kohtaisimme suurenkin surun.
Edistävät tekijät
Mielenterveyttä voi itse edistää ja ylläpitää monenlaisin keinoin.
- Näitä ovat muun muassa:
- Sosiaaliset suhteet, kaverit
- Riittävä fyysinen terveys ja geenit
- Terve itsetunto
- Tunne omasta riittävyydestä
- Vahva itsetunto
- Kyky ratkoa ongelmia
- Taidot käsitellä ristiriitoja
- Kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa
- Taidot olla tekemisissä toisten kanssa
Mielenterveyttä suojaaviin tekijöihin voidaan lukea:
- Koulutus
- Työ
- Työ/kouluyhteisön suhteet
- Mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi
- Elinympäristö joka on turvallinen
- Yhteiskunnan avun vastaanottaminen
Mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt ovat ihmiskunnassamme hyvin yleisiä. On varovasti arvioitu, että noin joka toinen ihminen kärsii jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä kuin esimerkiksi diabetes. Aika hurjaa ajatella.
Tämä asia on kuitenkin sellainen mistä puhutaan ehkä liiankin vähän. On paljon helpompaa kertoa sairastavansa jotain fyysistä sairautta, kuten syöpää, kuin myöntää avoimesti olevansa mieleltään sairas.
Mielensairauksiin liittyy vahvaa stigmaa joka aiheuttaa edelleen häpeää sairastuneille.
Erilaisia mielenterveyshäiriöitä on paljon. Yleisimpiä ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus.
Ahdistuneisuushäiriötä sairastava kokee voimakasta ahdistusta, pelkoa ja huolta niin paljon, että se estää normaalin elämisen. Masennusta sairastava taas kokee mielialansa jatkuvasti alhaiseksi, mielenkiinto asioihin ja elämänhalu saattaa olla kokonaan kadonnut. Masennukseen liittyy syvää toivottomuutta ja elämä nähdään hyvin ilottomana.
Muita mielenterveydenhäiriöitä ovat esimerkiksi erilaiset fobiat eli pelkotilat, pakko-oireiset häiriöt, skitsofrenia sekä erilaiset persoonallisuushäiriöt.
Yleisimmin mielenterveyden häiriöt puhkeavat nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Tämän uskotaan johtuvan elämän suurista muutoksista aivojen vielä kehittyessä. Liian moni jättää hakematta apua. Tähän syynä on lähes poikkeuksetta pelko ja häpeä. Mielenterveyden häiriöistä kuitenkin harvemmin paranee pelkällä tahdonvoimalla, joten avun hakeminen olisi ensiarvoisen tärkeää.